Hidasta, ole läsnä

Kesämme on ollut kiireinen ja täynnä touhua. Olemme pitkästä aikaa viettäneet koko kesän Suomessa, sillä mummolareissu mieheni kotimaahan siintää suunnitelmissamme vasta marraskuussa. Emme ole tehneet yhtään mitään mutta samalla olemme tehneet vaikka mitä ja tuntuu ettei aika ole riittänyt puoleenkaan mitä suunnittelimme. Koska olen suorittajatyyppiä ja minulla on hyvin suuria vaikeuksia hidastaa arjessa menoani, on itse asiassa ollut aika mielenkiintoista seurata omaa tekemista ja olemista tämän kesän aikana. Pelkkä oleminenhan on minulle jo haaste. Levottomuus minussa herää heti, ellen ole suunnitellut tekemistä vapaaajalleni. Mutta olen kehittynyt tässäkin! Siitä huolimatta, että tekemistä ja menemistä on riittänyt, olen pystynyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan vain olemaan. Olemaan tekemättä edes käsitöitä. Olemaan oikeasti läsnä. Pysähtynyt.

Olen ollut armollinen itselleni ja jättänyt kaikki suunnitelmat taka-alalle. Elänyt hetkessä vain hengittäen syvään. Jättänyt tekemättä lähes kaiken mitä olen voinut. Ja arjen ottaessa yhä enemmän otetta, koetan muistella niitä hetkiä kuluneen kesän aikana jolloin olen ollut onnellinen: Minionin toivematkaa laivalle meidän, isovanhempien ja äitini siskon kanssa. Uintiretkiä, iltakävelyjä kuunnellen Minionin juttuja. Ystäviä, perhettä, mökkiä, aurinkoa, valoa. Näillä jos millä selviytyy syksystä, joka ei todellakaan ole lemppari vuodenaikani. Elokuussa saattaa olla vielä lämpimiä päiviä mutta keskikesän valoisuuden puute saa minut melankoliseksi.

Ei kesä ihan toimettomana kuitenkaan ole vierähtänyt käsitöiden suhteen. Sain muun muassa valmiiksi neulatakin lempparitytölleni Lontoossa. Malli peruslaatikko, silmukat summamutikassa mutta toimi ja istui!


Lempparineuleita on varmasti kaikilla, tämä on yksi suosikkini. Kuvat on otettu mökillä, kerrankin ilmat suosi ja oli lämmin. Mikäs siinä soudellessa keskellä yötä tämä päällä kuunnellen luontoa ja veljen tarinoita!



Mikä on ollut sinun suosikkihetkesi tänä kesänä? Muistatko pysähtyä arjessa ja olla itsellesi armollinen?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kun kaikki ei mene kuin Strömsössä

Uusi suosikkineuleeni